joulupyhät olivat hankalaa aikaa treenaamisen kannalta. tuntui siltä, että aika katosi johonkin, eikä sitä oikein salilla käymiseen saanut kaivettua. jollain ihmeen ilveellä olen kuitenkin onnistunut käymään vähintään sen kerran tai kaksi viikossa jollain ryhmäliikkumistunnilla. Välillä tuntuu siltä, että koko maailmalla on jotain mun treenaamista vastaan, eikä aikataulut mene mitenkään niin, että sille haluamalleen tunnille ehtisi.
 Kävin eilen kaverini kanssa tanssitunnilla, ja se oli kivaa. tunnin hikijumppa teki ihan hyvää, vaikka olisin ehkä kaivannut itse lihasosuutta ja venyttelyä vielä tunnin päätteeksi.

 joka päivälle tuntuu olevan monta tuntia, joille voisi mennä. monena päivänä tunneille menemisestä aiheutuu sen verran radikaaleja logistisia ongelmia, että sitä oikeasti toivoo, että omistaisi auton, jotta voisi aina käydä autolla tunneilla, eikä tarvitsisi aina taistella julkisia vastaan.